OHIMOITA VIILTÄÄ.
KOHTA RATKEAA.
HERMOSTUTTAA.
POSKILIHAKSET KRAMPPAAVAT
- HAMPAAT KIRSKAHTAVAT.
KURKKUA POLTTAA HUUTO,
SILMIÄ KYYNELEET.
ITKUA ON NIELTÄVÄ.
EI ONNISTU.
ÄÄNI MURTUU.
SILMÄT KOSTUU VÄKISIN.
PAKENISIT.
ITKU NOLOSTUTTAA.
KUITENKIN IKÄÄN KUIN HELPOTTAA.
OSITTAIN.
OSITTAIN HÄVETTÄÄ.
ITKU, EI MISTÄÄN.
EHKÄ PIENESTÄ.
HORMONEISTA.
NIISTÄKÖ?
PERUS NAISEUDESTA.
EHKÄ RASKAUDESTA.
VARSINKIN RASKAUDESTA.
AINAKIN MINULLA.
KOHTA RATKEAA.
HERMOSTUTTAA.
POSKILIHAKSET KRAMPPAAVAT
- HAMPAAT KIRSKAHTAVAT.
KURKKUA POLTTAA HUUTO,
SILMIÄ KYYNELEET.
ITKUA ON NIELTÄVÄ.
EI ONNISTU.
ÄÄNI MURTUU.
SILMÄT KOSTUU VÄKISIN.
PAKENISIT.
ITKU NOLOSTUTTAA.
KUITENKIN IKÄÄN KUIN HELPOTTAA.
OSITTAIN.
OSITTAIN HÄVETTÄÄ.
ITKU, EI MISTÄÄN.
EHKÄ PIENESTÄ.
HORMONEISTA.
NIISTÄKÖ?
PERUS NAISEUDESTA.
EHKÄ RASKAUDESTA.
VARSINKIN RASKAUDESTA.
AINAKIN MINULLA.
5 kommenttia:
Aivan;) etkä oo, Memma ainoa itkupilli tuossa vaiheessa... Eihän se paljon lohduta, mut on meitä!
Mikähän siinä niin hävettääkin, onhan kuitenkin yhtä luonnollisesta ilmiöstä kyse kuin naurukin?(tietty nauruakin voi joutua joskus häpeemään, muttei läheskään niin usein kuin itkua).
Ainakin elät nyt täysillä, kaikilla aisteilla,nauti siitä <3
Itketään, kun itkettää. Nauretaan, kun naurattaa.
Itku on lahja, itku on ilo. Ei se häpeä kyllä ole!
Minulla itku ei tule lähes koskaan. Joskus se haittaa, kun ei tule. En ole koskaan muistaakseni harmitellut sitä, että olen itkenyt. Sitä olen kyllä harmitellut, kun se ei tule. Vaikka miltä tuntuisi.
Että anna tulla vaan!
Ja voimia raskauteen ja eloon.
t.Anni L.
Ehkä se häpeeminen johtuu siitä, että ku itkee ni on niin reppana ja avuton olo. Ku joku (varsinki vieras) näkee, ni tuntuu vähän samalta ku joku näkis sut alasti. Mutta onhan se itku aina semmosta paineita purkavaa ja sitte viimeistään saa kerrottua, mikä kenkää puristaa. Harmi vaan ku tällei hormoneiden sekottamana syytä ei oikein aina tajua itekkään:D
Ja kiitos tsempeistä! Täällä elämä maistuu taas ihan makoisalle ku ruokaki on ruvennu maistumaan ja tulee syksy kirpakat ilmat!;)
Mulla on varmaan joku hormonihäiriö kun itken vaikka mitä asiaa. Tietenkin jos on esim töissä niin ei sais mua kulmallakaan itkemään jos vaikka asiakas sanois jotain tosi ilkeää. Tosin joitain vuosia sitten oon purskahtanut töissäkin itkuun muitten ilkeyttä vaan ei se enään onnistuis. Nykyään tulee itkettyä eniten muiden ikävöintiä tai jonkun toisen itkemistä.
Itku auttaa oloon, helpottaa. Nauraminenkin tuntuu nauramiselta itkemisen jälkeen. Tietenkään jatkuva pillittäminen ei voi olla muuta kuin kuluttavaa.. kait. Jaksamista odottamiseen.
Mukavaa ku sääki kävit tänne kirjottelemassa Kate!:) Mulla toi yletön pillittäminen on onneks helpottanu. Siihen meinas mennä hermot itellä ja varmaan miehelläki. Mä oon kyl aina ollu silti semmonen, että itken helposti..joten mulla on myös varmaan joku elinikänen hormonien tasapainottomuus tauti!:P
Mua itkettää sillon eniten ku otan ukkoni kanssa yhteen tai sillon ku on tooositositosi epäonnistunu fiilis. Ja tietenki liikutuksesta.
Kiitos tsempeistä. Ihan hyvin tän paksun mahan kanssa nyt menee ku ei oo muita oireita ku muumimainen ulkonäkö!:D
Lähetä kommentti